perjantai 27. tammikuuta 2017

Korkea, korkeampi, korkein: Dubai

Voi miksi en alkanut kulttuuriantropologiksi. Tai etnologiksi, folkloristiksikin.




Tällaista pyörittelin mielessäni Dubain Miracle Gardenissa, paikassa, missä kaikki on peitetty petunioihin: koristeet, rakennukset, lentokonekin.










 


Liisana ihmemaassa kukkain keskellä kuuntelin ralliautojen terävää ujellusta. Se tuli jostain läheltä, ehkä jostain paikkakunnan monista teemapuistoista.

 



Lillun Persianlahdessa, sen tiskinvedenhaaleassa vedessä. Toisella puolella jyskää ilmailuharrastuskeskuksen räyhäkkä diskomusiikki. Kauempaa kaikuu rukouskutsu. Uimarannalla päivystää kameli.





On perjantai-ilta, huono valinta saapua paikalle Global Villageen.



Pyhäpäivänä tunnelma pimeässä illassa on tiivis ja paluuliikenne hidas. Lisäksi yksi pääväylistä on suljettu. Taksimatka takaisin hotelliin maksaa tavallista kaksin verroin enemmän. Liikenne onkin kuulemma Dubain kaoottisimpia puolia. Työmatkoihin saa helposti päivässä kulumaan neljä tuntia. Asumisen arvokkuuden tähden työväki suosii naapuriemiraattia, Sharjahia.









Global Villagessa monikulttuurisuus on bisnestä. Rahalla puljaaminen ei kuitenkaan tunnu päällekäyvän röyhkeältä, räikeältä. Tinkimisellä ei yllättäen pääse edullisiin lopputuloksiin.





Ostettavaa eri maiden basaareissa on minulle kuitenkin enemmän kuin maailman suurimman ostokeskuksen Dubai Mallin luksusputiikeissa.




Dubai on monikulttuurinen oikeasti. Siellä asuu 200 eri kansallisuutta. Käyttökieli on englanti. Dubaihin tullaan yrittämään, tekemään uraa ja bisnestä. Sitten siirrytään muualle, ehkä sinne kotiin.


Suosittelen Dubaita esimerkiksi heille, jotka piirustuslevyjensä äärellä suunnittelevat korkeaa kaupunkirakentamista. Kaiken kiillon, ostoskeskusten, hotellien ja yritysten keskellä Dubai on myös yksi suuri työmaa. Ovathan dubailaiset arabimaailman eteläpohjalaisia: kaiken pitää olla korkeinta, suurinta, mahtavinta.











Veikkaus on, että tällä hetkellä maailman korkein rakennus Burj Khalifa ei ole viiden vuoden päästä enää mitään. Tilalle Dubaihin on tullut jotain isompaa ja komiampaa. Koska rakennusinsinöörin opintoni ovat vielä vähän vaiheessa, jäin miettimään, missä tulevat vastaan rakentamisen rajat, fyysiset ja materiaaliset. Tulevatko rahallisetkin?





Kulttuuri-sanan konservatiivisessa merkityksessä Dubai ei ole kulttuurikohde. Museo löytyy, ja siellä en käynyt, ja siinä vieressä vanha kaupunki, jonka soukeissa en viihtynyt vaan ahdistuin. Silti väitän että jos on kiinnostunut kulttuureista, Dubaissa kannattaa käydä. Kun vain malttaa määrittellä kulttuurimatkailun ja kulttuurin uudestaan.










Jos lomaltaan haluaa mahdollisimman vähän tarttumapintaa arjen asioihin, on Dubai oikea osoite. Palvelua tarjotaan suomalaiseen palvelukulttuuriin ja niukkaan palvelijoiden määrään tottuneelle liikaa.

Roskia ei näkynyt ollenkaan. Säännöistä pidettiin kiinni. Kahden viikon aikana en havainnut yhtään humalaista. Lentokentällä äärettömät ihmismassat organisointiin ja ohjailtiin rautaisen tehokkaasti.




Oppaani kertoi, että esimerkiksi vanhassa kaupungissa ostokset voi jättää odottamaan liikennevalojen juureen tai rannalla tavaransa ilman valvontaa. Varkaudesta seuraa pidätys ja maasta karkotus. Takaisin ei tarvitse tulla.




Paluulennolla oli 23 lasta, joista kahdeksan vauvoja. Turvallisuus on vetovoimaista. Matkailun ja liike-elämän ehdoilla on myös tehty myönnytyksiä omaan kulttuuriin. Kuitenkin heti koneesta astuessa turistille tiedotetaan mihin hän on tullut. Maailman suurimman lentokentän kaiuttimista kaikuu tervetulotoivotukseksi arabiankielinen rukouskutsu (oletan).

Odotin sitä lähtöputkessakin, mutta ei kuulunut.